KDE Localization/fi/Yhtenäistysarkisto: Difference between revisions
(Korjattu otsikkojen tasot) |
|||
| (One intermediate revision by the same user not shown) | |||
| Line 1: | Line 1: | ||
Tälle sivulle on tarkoitus listata kaikki KDE:n suomennoksiin tehdyt merkittävät termien käytön tarkistukset eli yhtenäistykset sekä mielellään niiden perustelut. Listaamisen tarkoituksena on auttaa tulevaisuuden kääntäjiä, kun he ihmettelevät käännöstä ja/tai sen termistöä. | Tälle sivulle on tarkoitus listata kaikki KDE:n suomennoksiin tehdyt merkittävät termien käytön tarkistukset eli yhtenäistykset sekä mielellään niiden perustelut. Listaamisen tarkoituksena on auttaa tulevaisuuden kääntäjiä, kun he ihmettelevät käännöstä ja/tai sen termistöä. | ||
=Kevät 2014= | ==Kevät 2014== | ||
==Font (fontti)== | ===Font (fontti)=== | ||
Font-termi yhtenäistettiin fontiksi. Aiempi suomennos oli yhtenäisesti kirjasin. Muutos kattoi myös termit kuten font family (fonttiperhe), font style (fonttityyli), font size (fonttikoko) ja font weight (fontin lihavuus). | Font-termi yhtenäistettiin fontiksi. Aiempi suomennos oli yhtenäisesti kirjasin. Muutos kattoi myös termit kuten font family (fonttiperhe), font style (fonttityyli), font size (fonttikoko) ja font weight (fontin lihavuus). | ||
'''Yhtenäistämisperuste.''' Fontti on [http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/ Tietotekniikan termitalkoiden] suositus ja käytetympi kuin kirjasin. Jotkut mieltävät kirjasimen virheelliseksi termiksi ja suosittelevat pidempien yhdyssanojen kuten kirjasinlaji, kirjasintyyppi, kirjaintyyppi jne. käyttöä. Yhdyssanojen käyttö kaikkialla ei ole mielekästä niiden pituuden takia. Lisäksi kirja(s)in-alkuisten termien käytössä on enemmän kirjavuutta. [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html Jukka Korpelalla] on lisää perusteluja siitä, miksi fontti on parempi ymmärrettävyyden kannalta. | '''Yhtenäistämisperuste.''' Fontti on [http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/ Tietotekniikan termitalkoiden] suositus ja käytetympi kuin kirjasin. Jotkut mieltävät kirjasimen virheelliseksi termiksi ja suosittelevat pidempien yhdyssanojen kuten kirjasinlaji, kirjasintyyppi, kirjaintyyppi jne. käyttöä. Yhdyssanojen käyttö kaikkialla ei ole mielekästä niiden pituuden takia. Lisäksi kirja(s)in-alkuisten termien käytössä on enemmän kirjavuutta. [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/fontti.html Jukka Korpelalla] on lisää perusteluja siitä, miksi fontti on parempi ymmärrettävyyden kannalta. | ||
==Document (tiedosto, asiakirja)== | ===Document (tiedosto, asiakirja)=== | ||
Document-termi yhtenäistettiin tiedostoksi ja asiakirjaksi tilanteesta riippuen. | Document-termi yhtenäistettiin tiedostoksi ja asiakirjaksi tilanteesta riippuen. | ||
| Line 15: | Line 15: | ||
'''Päätös.''' Sopivia käännöksiä mietittäessä käytiin läpi kaikki KDE:n document-sanan sisältävät viestit. Käännösvaihtoehtoina olivat tiedosto, asiakirja ja dokumentti. Viestien tutkimisesta havaittiin, että tiedosto sopii suurimman osan käännökseksi, ja niinpä se valittiin pääkäännökseksi. Tiedosto ei kuitenkaan sopinut kaikkiin, joten asiakirja päätettiin niiden suomennokseksi. Joihinkin viesteihin dokumentti olisi voinut sopia paremmin, mutta nekin päätettiin kääntää tilanteesta riippuen tiedostoksi tai asiakirjaksi. Näihin viesteihin kuului esimerkiksi rakenteisia dokumentteja (HTML, LaTeX) ja niiden rakennetta käsittelevät viestit. | '''Päätös.''' Sopivia käännöksiä mietittäessä käytiin läpi kaikki KDE:n document-sanan sisältävät viestit. Käännösvaihtoehtoina olivat tiedosto, asiakirja ja dokumentti. Viestien tutkimisesta havaittiin, että tiedosto sopii suurimman osan käännökseksi, ja niinpä se valittiin pääkäännökseksi. Tiedosto ei kuitenkaan sopinut kaikkiin, joten asiakirja päätettiin niiden suomennokseksi. Joihinkin viesteihin dokumentti olisi voinut sopia paremmin, mutta nekin päätettiin kääntää tilanteesta riippuen tiedostoksi tai asiakirjaksi. Näihin viesteihin kuului esimerkiksi rakenteisia dokumentteja (HTML, LaTeX) ja niiden rakennetta käsittelevät viestit. | ||
'''Asiakirjasta.''' Todettiin, että joskus tiedostot jaetaan asiakirjoihin, kuviin, äänitiedostoihin ja videoihin ja että silloin documentia ei ole hyvä suomentaa tiedostoksi. Windowsissa tosin tässä jaossa documents on suomennettu tiedostoksi. Linuxissa Xdg:n käyttäjäkansio | '''Asiakirjasta.''' Todettiin, että joskus tiedostot jaetaan asiakirjoihin, kuviin, äänitiedostoihin ja videoihin ja että silloin documentia ei ole hyvä suomentaa tiedostoksi. Windowsissa tosin tässä jaossa documents on suomennettu tiedostoksi. Linuxissa Xdg:n käyttäjäkansio Documents on kuitenkin suomennettu yleensä Asiakirjat. Todettiin myös, että asiakirjakatselimen (document viewer) merkitys muuttuisi, jos se vaihdettaisiin tiedostokatselimeksi. | ||
'''Dokumentti-sanaa päätettiin olla käyttämättä''', koska sen sopivuudesta KDE:n suomennoksiin oltiin epävarmoja. Yksi kääntäjä oli kysellyt dokumentti-sanan sopivuudesta sekä käännöstieteen professorilta että suomen kielen lehtorilta, ja molemmat olivat vastustaneet dokumentiksi suomentamista. Molemmilla oli kosketuspintaa niin kieleen, kielen termistöön kuin kääntämiseenkin. Dokumenttia epäiltiin lakitieteelliseksi ja puolikieliseksi. Erityisesti todettiin, että olisi hassua suomentaa document aina dokumentiksi. Todettiin myös, että olisi yksinkertaisempaa, jos suomentaessa valinta tarvitsisi tehdä vain tiedoston ja asiakirjan väliltä. | '''Dokumentti-sanaa päätettiin olla käyttämättä''', koska sen sopivuudesta KDE:n suomennoksiin oltiin epävarmoja. Yksi kääntäjä oli kysellyt dokumentti-sanan sopivuudesta sekä käännöstieteen professorilta että suomen kielen lehtorilta, ja molemmat olivat vastustaneet dokumentiksi suomentamista. Molemmilla oli kosketuspintaa niin kieleen, kielen termistöön kuin kääntämiseenkin. Dokumenttia epäiltiin lakitieteelliseksi ja puolikieliseksi. Erityisesti todettiin, että olisi hassua suomentaa document aina dokumentiksi. Todettiin myös, että olisi yksinkertaisempaa, jos suomentaessa valinta tarvitsisi tehdä vain tiedoston ja asiakirjan väliltä. | ||
Latest revision as of 23:12, 17 January 2019
Tälle sivulle on tarkoitus listata kaikki KDE:n suomennoksiin tehdyt merkittävät termien käytön tarkistukset eli yhtenäistykset sekä mielellään niiden perustelut. Listaamisen tarkoituksena on auttaa tulevaisuuden kääntäjiä, kun he ihmettelevät käännöstä ja/tai sen termistöä.
Kevät 2014
Font (fontti)
Font-termi yhtenäistettiin fontiksi. Aiempi suomennos oli yhtenäisesti kirjasin. Muutos kattoi myös termit kuten font family (fonttiperhe), font style (fonttityyli), font size (fonttikoko) ja font weight (fontin lihavuus).
Yhtenäistämisperuste. Fontti on Tietotekniikan termitalkoiden suositus ja käytetympi kuin kirjasin. Jotkut mieltävät kirjasimen virheelliseksi termiksi ja suosittelevat pidempien yhdyssanojen kuten kirjasinlaji, kirjasintyyppi, kirjaintyyppi jne. käyttöä. Yhdyssanojen käyttö kaikkialla ei ole mielekästä niiden pituuden takia. Lisäksi kirja(s)in-alkuisten termien käytössä on enemmän kirjavuutta. Jukka Korpelalla on lisää perusteluja siitä, miksi fontti on parempi ymmärrettävyyden kannalta.
Document (tiedosto, asiakirja)
Document-termi yhtenäistettiin tiedostoksi ja asiakirjaksi tilanteesta riippuen.
Yhtenäistämisperuste. Document oli käännetty lähes aina asiakirjaksi. Asiakirja ei kuitenkaan sopinut muille kuin asiakirjatyyppisille tiedostoille eli tekstitiedostoille ja ehkä muille perinteisille toimistoasiakirjoille kuten laskentataulukoille. Esimerkkeinä sopimattomuudesta mainittiin grafiikka, lähdekooditiedostot sekä HTML- ja LaTeX-dokumentit.
Päätös. Sopivia käännöksiä mietittäessä käytiin läpi kaikki KDE:n document-sanan sisältävät viestit. Käännösvaihtoehtoina olivat tiedosto, asiakirja ja dokumentti. Viestien tutkimisesta havaittiin, että tiedosto sopii suurimman osan käännökseksi, ja niinpä se valittiin pääkäännökseksi. Tiedosto ei kuitenkaan sopinut kaikkiin, joten asiakirja päätettiin niiden suomennokseksi. Joihinkin viesteihin dokumentti olisi voinut sopia paremmin, mutta nekin päätettiin kääntää tilanteesta riippuen tiedostoksi tai asiakirjaksi. Näihin viesteihin kuului esimerkiksi rakenteisia dokumentteja (HTML, LaTeX) ja niiden rakennetta käsittelevät viestit.
Asiakirjasta. Todettiin, että joskus tiedostot jaetaan asiakirjoihin, kuviin, äänitiedostoihin ja videoihin ja että silloin documentia ei ole hyvä suomentaa tiedostoksi. Windowsissa tosin tässä jaossa documents on suomennettu tiedostoksi. Linuxissa Xdg:n käyttäjäkansio Documents on kuitenkin suomennettu yleensä Asiakirjat. Todettiin myös, että asiakirjakatselimen (document viewer) merkitys muuttuisi, jos se vaihdettaisiin tiedostokatselimeksi.
Dokumentti-sanaa päätettiin olla käyttämättä, koska sen sopivuudesta KDE:n suomennoksiin oltiin epävarmoja. Yksi kääntäjä oli kysellyt dokumentti-sanan sopivuudesta sekä käännöstieteen professorilta että suomen kielen lehtorilta, ja molemmat olivat vastustaneet dokumentiksi suomentamista. Molemmilla oli kosketuspintaa niin kieleen, kielen termistöön kuin kääntämiseenkin. Dokumenttia epäiltiin lakitieteelliseksi ja puolikieliseksi. Erityisesti todettiin, että olisi hassua suomentaa document aina dokumentiksi. Todettiin myös, että olisi yksinkertaisempaa, jos suomentaessa valinta tarvitsisi tehdä vain tiedoston ja asiakirjan väliltä.